Purjehduskausi on päätynyt lipunlaskuun, mutta samanaikaisesti maissa tapahtuu.
Uuden kerhorakennuksen peruskivi muurattiin lipunlaskuiltana 18.10.2008

Huolimatta kaikkialla näkyvästä rahoituskriisistä ja laman odotuksesta uskotaan HSK:lla tulevaan. Itse asiassa nyt on hyvä aika rakentaa, sillä työvoimaa löytyy ja materiaalien hinnat ovat tulleet alaspäin.

Seuramme hallitus nimitti pari vuotta sitten aluekehitystoimikunnan, jolle annettiin tehtäväksi ideoida kotisatamamme tulevaa käyttöä ja rakentamista. Ensin selvitettiin olevien rakennusten kunto ja käyttökelpoisuus. Keskeiseksi ongelmaksi todettiin rakennusten alhainen korkeusasema, sillä ne ovat tasolla +1.50 … +1.75 meren pinnasta. Nykymääräysten mukaan alin sallittu lattian korko on +3.00 metriä. Rakennukset ovat osin varsin huonokuntoisia, eikä niiden rankempi peruskorjaus näillä korkeusasemilla ole järkevää.

Tulevien uudisrakennusten sijoittumiseen alueelle asetettiin seuraavat lähtökohdat:
- toiminnan jatkuminen ja turvaaminen; uudisrakennukset tulee sijoittaa siten, että seuran toiminta voi jatkua rakentamisen ajan häiriöittä nykyisissä tiloissa, joita tullaan purkamaan vasta uusien korvaavien tilojen valmistuttua, uudisrakentamisessa tullaan varautumaan meren pinnan ajoittaiseen nousuun Helsingin kaupungin ohjeiden mukaisesti
- liikenne ja turvallisuus; juniori- ja kevytvenepurjehtijoiden kenttä tulee sijoittaa siten, että sen kautta ei kulje autoliikennettä, uudisrakennukset tulevat rajaamaan aluetta
- liikuntavammaiset; uudisrakennuksiin järjestetään esteetön kulku ja asianmukaiset tilat myös liikuntavammaisille, pursiseuran alueella jo nyt toimivat lv-purjehtijat tullaan sijoittamaan kevytvenekentän yhteyteen
- ympäristö, viherrakentaminen; alueella oleva puusto tullaan säilyttämään tai korvaamaan uusilla istutuksilla, alueen eri osiin tullaan istuttamaan uusia toimintoja rajaavia ja suojaavia puu- ja pensasrivistöjä.   
- rakennustekniset asiat; suunnitellut uudisrakennukset ovat pääosin 1-kerroksisia, lämpimien rakennusten alin lattiataso on 2,75…3,0 metriä, kylmien varasto- ja katosrakennusten alin lattiataso on 1,8…2,0 metriä.

Kotisatamamme keskeinen jolla-allas haluttiin säilyttää sydämenä, jota eri toiminnot ympäröivät. Seuramme juniori- ja kevytvenetoiminta ehdotettiin siirrettäväksi altaan eteläpuolelle, jossa em. liikenteelliset seikat ovat paremmin hoidettavissa. Pohjoinen jollakenttä jää näin purjehduskaudella tapahtumakentäksi isoille kilpailuille sekä venenäyttelyille, kauden ulkopuolella se on kokonaan käytettävissä talvisäilytykseen, kun kevytveneet ovat eteläpuolella.

Kerhorakennuksen luonnossuunnittelu käynnistyi vuosi sitten syksyllä. Huonetilaohjelman muodostivat välttämättömät tilat toiminnan turvaamiseksi. Koska rakennus päätettiin sijoittaa nykyisen ravintolan eteläpuolelle, jouduttiin siihen hakemaan poikkeuslupa, jonka Helsingin kaupunginhallitus myönsi 5.5.2008. Tämän jälkeen päästiin yksityiskohtaiseen rakennus-suunnitteluun sekä varsinaisen rakennusluvan hakemiseen. Lupakäsittelyn aikana rakennus muutettiin näyttävämmäksi kaupunkikuvaneuvottelukunnan vaatimuksesta, rakennuslupa myönnettiin 9.9.2008.  

Rakentaminen on näin alkanut ja tavoiteltu valmistumisajankohta on kesäkuu 2009.

Rakennuksen kokous- ja kerhotiloissa tullaan järjestämään solmukursseja, katsastusiltoja, toimikuntien kokouksia, juniorikoulutusta yms. Saunaseuramme saa käyttöönsä uudet väljemmät saunat, lauteille mahtuu jopa 15 saunojaa. Pukuhuoneet on jaettu sekä miesten että naisten puolella kahteen osaan siten, että kilpapurjehtijoille on omat tilansa, joissa on lokerokaapit purjehduskasseille tai pienet lokerot vain arvoesineille. Saunojille tehdään omat pukuhuoneet oleskeluun. Satamamestari saa oman tukikohtansa rakennuksen eteläpäätyyn.

Olosuhteet meren äärellä ovat rakennusteknisesti vaativat, joten erikoisia vaikeita ratkaisuja on haluttu välttää. Rakennetaan harjakattoinen talo, jossa on reilut räystäät. Julkisivuverhous on puuta ja katto konesaumattua peltiä. Rakennuksen perustukset sekä lattia tehdään betonielementeistä. Koska rakennuksen lattiataso tulee toista metriä korkeammalle kuin sitä ympäröivä asvalttikenttä, tulee ulos kolmelle sivulle terassi. Terassille noustaan portaita tai invaluiskaa pitkin, lisäksi jollakentän puoleisella itäsivulla on pitkät katsomoportaat ulkotilaisuuksia, kuten leiriavauksia ja kipparikokouksia varten.

Juha Petäjä